Minä

Olen aina nuoruusvuosina ollut normaalipainoinen. Painon kanssa ei ole ollut ongelmia, koska liikunta on monessa muodossaan ollut mukana elämässä kokoajan. Kuitenkin kolme lasta on tuonut keskivartaloon jokainen noin 10 ylimääräistä kiloa, joka tarkoittaa sitä, että viimeisimmän raskauden aikana mittari heilahti komeasti yli 90 kilon. Viimeisen vuoden aikana olen pudottanut painoni lähestymään 70 kiloa, mutta matkaa "tavoitteeseen" on vielä runsaasti.

Minä laihduttajana: 

Innostun, aloitan ja lopetan. Käyn puntarilla liikaa, päivittäin. Tuskastun, jos tuloksia ei tule ja lopetan helposti.

Minä liikkujana: 

Pidän liikunnasta ja sen mukanaan tuomasta adrenaliini piikistä. Jos lajeja pitää mainita niin jumppa, joista Zumba on ehdoton suosikki ja BodyPump tulee heti siinä perässä. Lisäksi kuntosalilla on mukavaa, nykyään viihdyn jopa crosstrainerissä. Kävely on "helppoa" perusliikuntaa, mutta tällä hetkellä en pysty juoksemaan, koska vanha vaiva vaivaa jalkapöydässä.

Minä ruokailijana:

Suurin ongelma! Ei niinkään "normaalin" ruoan suhteen, mutta herkkujen! Söin karkkeja, pullia, herkkuja kaikkea aivan niin paljon kuin vain maha vetää. Ja sehän on vetänyt, sen näkeekin. Nyt joudun olemaan itselleni armoton, ei herkkuja. Tai korkeintaan kerran viikossa ja kohtuudella. Ruokailu on säännöllistä, ainoastaan aamupala tuottaa hankaluutta, ei meinaa maistua!