tiistai 26. helmikuuta 2013

Juoksujalkaa vipattaa

 Viime kesänä olin vielä varma siitä, että minusta ei tule koskaan juoksijaa ja inhoan juoksemista loppuelämäni! Aika painokkaasti sanottu, mutta näin ajattelin. Aloitin kesäkuun alussa reippailla kävelylenkeillä ja jossain vaiheessa selasin Kunto Plus-lehtiä ja niistä löysin juoksukoulujutun. Usean juoksukoulun päämäärä on 10 km juoksu ohjeiden noudattamisen jälkeen. En ole ollut koskaan kovin säntillinen enkä halukas noudattamaan tarkkoja ohjeita, joten tämä juoksukoulukin jäi kesken aika nopeasti. Lenkit eivät kuitenkaan loppuneet. Minun ajatus vaan ei antanut periksi juosta 1 minuutti, kävele 1 minuutti,  periaatetta. Niinpä tein oman juoksukoulun, jossa lähdin liikkeelle siitä, että juoksen niin pitkälle kuin jaksan ja kävelen kotiin. Tämä tuotti tuloksen, jonka ansioista aloin juoksemaan lenkkejä. Yleensä noin 6-8 km. 

Syksyllä kipaisin ensimmäisen reilun 8 kilometrin lenkin ja marraskuussa ekan 10 km lenkin. Eli jonkulaista tulosta tuolla minunkin juoksukoululla saa aikaan. : ) En ole päässyt pitkään aikaan lenkille ja se harmittaa aivan suunnattomasti. Syykin siihen on selvä, ei ole kunnollisia kenkiä eli nastalenkkareita. Asumme sen verran keskustan ulkopuolella, että tiet ja niiden kunto on todellakin vaihteleva. Tavallisilla lenkkareilla juokseminen ei tule kysymykseenkään. Lisäksi lenkille pääsee/ehtii pääasiassa iltaisin eikä silloin näe mitään, koska katulamppuja ei ole! Jo syksyn puolella aloin haaveilemaan puolimaratonista. Työkaveri sai jo melkein houkuteltua ilmoittautumaan Oulun puolimaratonin juoksuun. Onneksi osasin vielä kieltäytyä : ) Tosin kotiseudullakin olisi mahdollisuus puolikkaaseen joskus heinäkuun seutuvilla... MUTTA ei puolikasta eikä todellakaan kokonaista maratonia juosta ilman harjoittelua... Ja sitä kun ei nyt ole tullut tehtyä, niin haaveiluahan tämä vain on. 

Tässäpä vielä pari linkkiä ja vinkkiä juoksusta innostuneille, ei muuta ku lenkkarit jalkaa ja menoksi!



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti